Haastattelu: Andrew Hay

Nyrkkiä Leukaperiin!: Ihan ensi alkuun kyselen hieman sinusta itsestäsi ja urastasi. Kerro aluksi hieman itsestäsi. Kuka olet ja niin edelleen.
Andrew Hay: Nimeni on Andrew Hay. Olen 26 vuotias ja syntynyt ja kasvanut Uuden-Seelannin suurimmassa kaupungissa Aucklandissa, jossa asuu yli miljoona ihmistä. Työskentelen rahoitusalalla yhdessä Uuden-Seelannin neljästä suurimmasta pankista. Olen kihloissa tyttöystäväni kanssa ja olemme menossa naimisiin tammikuussa 2013, eli keskellä täkäläistä kesää. Tulen isosta seitsemän lapsisesta perheestä ja olen neljännen sukupolven uusiseelantilainen. Jääkiekon pelaamisen aloitin 11-vuotiaana seuraten pari vuotta aiemmin jääkiekkoilun aloittaneen isoveljen jalanjälkiä. Pelasin myös paljon jalkapalloa, rugbya ja krikettä, mutta pidin eniten jääkiekosta joten jatkoin sen parissa.

NL: Miksi lajiksesi valikoitu juuri jääkiekko? Etenkin kun olet uusiseelantilainen.
AH: Lapsena rullaluistelin paljon kaduilla ja rampeilla joten jäälle siirtyminen oli luonnollinen ratkaisu. Nuoremman veljeni kanssa pelasimme paljon katulätkää lapsena ja koska hän oli minua parempi keskityin enemmän puolustamiseen ja sitä kautta minusta varmaan tuli puolustaja ja hänestä hyökkääjä. Jääkiekon suosio kasvoi Uudessa-Seelannissa 90-luvun puolivälin tienoilla Disneyn Mighty Ducks -elokuvien myötä ja kun tutustuin lajiin rakastuin sen vauhtiin, taitoon ja fyysisyyteen. Olen saanut paljon ystäviä jääkiekon parista ja rakastan edelleen pelaamista ja treenamista.

NL: Oletko ikinä harkinnut pelaamista ulkomailla, esimerkiksi Euroopassa?
AH: Nuorempana kyllä, mutta olen aina ollut keskittynyt koulunkäyntiini ja uraani. Olen onnekas koska olen päässyt matkustamaan ympäri maailmaa jääkiekon kautta. Nuorempi veljeni Josh oli 3 vuotta Linköpingissä Ruotsissa jääkiekkoa pelaamassa ja maailmalla onkin nykypäivänä useita uusiseelantilaisia jääkiekkoilijoita.

NL: Ketkä olivat suosikkipelaajiasi lapsena?
AH: Lapsena rakastin katsella Scott Stevensin pelaamista New Jersey Devilsin paidassa, sillä hän oli kovaotteinen puolustaja joka taklasi todella lujaa. Koska jääkiekkoa ei kuitenkaan tullut kovinkaan paljoa televisiosta kun olin lapsi, jouduin katselemaan jääkiekkoelokuvia ja dokumentteja.

NL: Mitä odotat tältä kaudelta? Entä mitkä ovat tavoitteesi tälle kaudelle?
AH: Olen Botany Swarmin kapteeni. Joukkue on yksi viidestä NZIHL:n (New Zealand Ice Hockey League) joukkueesta. Muita joukkueita ovat Auckland Admirals, Canterbury Red Devils (Christchuch), Dunedin Thunder ja Southern Stampede. Sarja perustettiin vuonna 2005, sitä ennen meillä oli 4 päiväiset kansalliset mestaruusturnaukset. Liiga on ollut olemassa 7 vuotta ja sen aikana joukkueeni on päässyt finaaleihin 5 kertaa. Mestaruuden olemme voittaneet neljästi: 2007, 2008, 2010 ja 2011. Tämän kauden tavoitteenamme on luonnollisesti voittaa mestaruus. Olen myös Uuden-Seelannin maajoukkueen varakapteeni. Maajoukkueen lempinimi on Ice Blacks. Olen ollut maajoukkueessa 8 vuotta ja varakapteenin virkaa olen hoitanut 4 vuotta. Putosimme äskettäin MM-kisojen divisioona 2A:sta Islannissa pelatussa turnauksessa, jossa kohtasimme Viron, Kroatin, Islannin, Espanjan ja Serbian. Ensi vuonna pelaamme divisioona 2B:ssä Turkissä, jossa vastaamme asettuvat Kiina, Meksiko, Israel, Bulgaria ja Turkki. Toivomme voittavamme turnauksen ja sitä kautta nousevamme takaisin divisioona 2A:han vuoden 2014 kisoissa.

NL: Mitkä ovat tähänastisen urasi parhaat muistot?
AH: Ensimmäinen peli maajoukkueessa 18-vuotissyntymäpäivänäni oli erityinen. Myös joukkueeni Botany Swarmin johdattaminen neljään mestaruuteen viidessä vuodessa kapteenin ominaisuudessa kuuluu ehdottomasti kohokohtiin. Parhaan puolustajan palkinto vuoden 2007 3-divisioonan MM-kisoissa Irlannissa on myös henkilökohtainen kohokohta.

NL: Kuinka treenaat offseasonilla? Vietätkö kenties aikaa jonkun muun urheilulajin parissa?
AH: Uudessa-Seelannissa kausi alkaa toukokuussa ja päättyy syyskuussa. Loka- ja marraskuussa pysyn poissa kaukalossa ja harrastan muita lajeja kuten rugbya, jalkapalloa, krikettiä ja tennistä. Preseason alkaa joulukuun alussa sisältäen paljon kuntosalitreeniä. Siitä harjoittelemme aina huhtikuussa pelattaviin MM-kisoihin asti, joiden jälkeen on parin viikon tauko ennen kuin alamme valmistautua uuteen kauteen.

NL: Seuraatko NHL:ää tai muita ulkomaisia liigoja?
AH: Kyllä. Televisiosta ei kovinkaan paljoa jääkiekkoa tule, mutta pyrin seuraamaan NHL:ää internetin välityksellä. Seuraan myös muutamia eurooppalaisia liigoja joista erityisesti Ruotsin Elitserieniä. Seuraan myös tarkasti AIHL:ää (Australian Ice Hockey League), joka pyörii samaan aikaan oman liigamme kanssa.

NL: Minkälainen pelaaja olet?
AH: Pääasiassa olen stay-at-home tyylinen peruspuolustaja, mutta viime vuosina olen pyrkinyt olemaan mukana hyökkäyksissä. Tykkään pyörittää viivapeliä ylivoimalla sekä pelata paljon alivoimaa.

NL: Kuinka valmistaudut otteluun? Onko sinulla jotain tiettyjä rituaaleja?
AH: Yleensä nukun ennen peliä ja rentoudun katsomalla televisiota tai lukemalla lehtiä. Olen huomannut että pelaan paremmin kun olen rentoutunut. Ennen jäällemenoa heitän myös läppää joukkuekavereideni kanssa.

NL: Mieliruoka ja -juoma? Entä millaisesta musiikista pidät?
AH: Mieliruokaani on paahdettu kana ja pihvi. Kovan treenin jälkeen tykkään nauttia kylmän oluen. Musiikin suhteen olen kaikkiruokainen, mutta ennen peliä kuuntelen mieluiten jotain rentouttavaa.

NL: Sitten siirryttään vähän tarkemmin Uuden-Seelannin kiekkoiluun. Kuinka paljon Uuden-Seelannissa on pelaajia?
AH: Uuden-Seelannissa on n. 1200 rekisteröityä pelaajaa, joista 600 on miehiä, 400 junioreita ja 200 naisia. Pelaajien määrä on levittäytynyt tasaisesti kolmen suurimman jääkiekkoalueen (Auckland, Christchurch ja Otago / Southland) välillä.

NL: Tiedän että teillä on siellä NZIHL ja juniorisarja NZJEL, mutta onko muita sarjoja?
AH: On ollut juttua että parin vuoden sisään alle 13- ja 20-vuotiaille junioreille sekä naisille perustettaisiin omat sarjat. Meillä on vuosittaiset mestaruusturnaukset kolmen suurimma alueen välillä 13-, 16- ja 19-vuotiaille junoreille, naisille ja senioreille. Seniorikiekossa on taklauskielto. Kansalliset mestaruussarjat meillä on alle 16-vuotialle (NZJEL – New Zealand Junior Elite League) ja aikuisille (NZIHL). Jokaisella alueella paikalllisia sarjoja myös eri ikäluokille ja harraste/seniorikiekolle.

NL: Kuinka usein käytte jäällä viikon aikana kun mukaan lasketaan harjoitukset ja pelit.
AH: Kauden aikana harjoittelemme kahdesti viikossa, tiistai- ja torstai-iltaisin jonka lisäksi meillä on usein kuntosalharjoitukset ennen jäällemenoa. Pelejä on 2 kappaletta joka viikonloppu 8 viikon ajan pääsarjassa, joten pelaamme 16 ottelua sarjakauden aikana, pelaamme 4 kertaa jokaista joukkuetta vastaan. Kauden päätteeksi meillä on vuosittainen ”Skate of Origin” samaan tyyliin kuin Australiassa on ”State of Origin” Queenslandin ja New South Walesin osavaltioiden välillä rugbyssa, eli kyseessä on eräänlainen all-stars-ottelu. Meidän ottelussa joukkueet koostuvat North Islandin (North) ja South Islandin (South) parhaista pelaajista. Itse edustania Northia ja olemme voittaneet ottelun viimeiset 8 vuotta.

NL: Kuka on Uuden-Seelannin paras pelaaja?
AH: Vaikea nimetä yksittäistä pelaajaa koska meillä on monta lupaavaa eri vahvuuksilla varustettua nuorta pelaajaa, joten tein hieman listaa:

Hyökkääjät:
Charlie Huber – Pelasin hänen kanssaa Botany Swarmissa 7 vuotta. Isokokoinen keskushyökkääjä, jolla hyvät kädet ja pelikäsitys. Pelaa tällä hetkellä Adelaide Adrenalinen paidassa AIHL:ssä.
Josh Hay – Nuorempi veljeni joka on erittäin nopea. Pelaa tällä hetkellä Botany Swarmissa.
Paris Heyd – Päätti juuri toisen kautensa Ranskassa ja pelaa nyt Dunedin Thundersin riveissä
Chris Eaden – Sniper joka tekee paljon pisteitä. Pelaa Canterbury Red Devilsin paidassa.

Puolustajat:
Lyle ja Richard Idoine – Veljekset jotka pelaavat kanssani Botany Swarmissa. Isoja ja hyväkätisiä kavereita
Dan Nicholls – Varma ja isokokoinen puolustaja joka on pelannut viimeiset 5 vuotta Canterbury Red Devilsin riveissä

Maalivahdit:
Zak Nothling – Pelaa kanssani Botany Swarmissa. Valittu liigan parhaaksi maalivahdiksi 4 kertaa ja on viimeisen viiden kauden aikana voittanut 4 mestaruutta
Rick Parry – Pelaa Dunedin Thundersissa. On pelannut maajoukkueessa ennätykselliset 3 perättäistä nollapeliä.

NL: Onko Uudessa-Seelannissa tappeluita ja minkälaiset rangaistukset ovat? Oletko itse tapellut? Suosikkitappelijoita?
AH: Kuten jääkiekossa yleensä, on täällä kaikenlaisia tilanteita, mutta harvoin kunnon tappeluita. Täkäläiset tappelurangaistukset ovat ankarat ja tappelusta seuraa useamman ottelun pelikielto. Nuorempana olin mukana muutamassa tappelussa, mutta näin vanhemmiten otan tilanteet paljon rennommin. Kaikkien aikojen suosikkitappelijani on tietenkin Bob Probert. Rauha hänen sielulleen.

NL: Kuinka paljon Uudessa-Seelannissa on ulkomaalaispelaajia? Olen lukenut että joukkue saa nimetä 5 ulkomaalaista yhteen otteluun.
AH: Jokainen NZIHL-joukkue saa nimetä 7 ulkomaalaista otteluun. Sääntö on tosin voimassa vain tällä kaudella, normaalisti määrä on 5. Ulkomaalaispelaajilla on monenlaista taustaa ja suurin osa heistä tulee Pohjois-Amerikasta, Skandinaviasta tai Venäjältä.

NL: Onko Uudessa-Seelannissa ollut suomalaisia pelaajia?
AH: Kyllä, West Auckland Admiralsissa pelasi 3 suomalaista vuonna 2010. Myös muissa joukkueissa on ollut jokunen suomalainen vuosien saatossa.

NL: Onko tulevaisuuden lupauskia näköpiirissä?
AH: NZIHL vahvistuu vuosi vuodelta. Pelaajien määrä kasvaa hitaasti mutta varmasti ja luonnolisesti pelaajien ja valmennuksen taso paranee. Meidän on kuitenkin saatava lisää kaukaloita tulevaisuudessa jotta laji voisi jatkaa kehittymistään ja kasvuaan. Tällä hetkellä kaukaloita on vain 8 kappaletta koko maassa!! Maajoukkue kehittyy vuosi vuodelta ja nousee maailman rankingissa. Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme nousseet sijalta 40 sijalle 37 ja pystymme haastamaan entistä kovempia kiekkomaita. Esimerkkeinä 6-4 tappio Serbialle vuonna 2011, 2-0 tappio Australialle samana vuonna, 5-0 tappio Belgialle ja 2-1 voitto Kiinasta 2010 jne. Naisten maajoukkue, jota kutsutaan nimellä Ice Fernz, on matkalla ylöspäin ja ovatkin asettaneet tavoitteekseen vuoden 2018 olympialaiset!

NL: Suomella on verivihollisena Ruotsi, mutta miten on Uuden-Seelannin laita? Onko Australia tällainen?
AH: Kyllä, saavutamme australialaisia ystäviämme vuosi vuodelta. Olemme jopa onnistuneet voittamaan heidät 2009 ja vuoden 2011 MM-kisoissa hävisimme vain 2-0. Olemme luoneet rivalryjä myös muiden maiden kanssa viime vuosia, erityisesti Meksikon ja Islannin kanssa.

NL: Olen kuullut että maajoukkeenne kävi vierailulla Suomessa joitain vuosia sitten. Mitä osaat kertoa tästä? Kuulin myös että siellä olisi ollut joku tappelun tapainen suomalaisjoukkueen kovan taklauksen jälkeen.
AH: Kyllä, olimme viikon ajan Vierumäellä valmistautumassa vuoden 2010 2-divisioonan MM-kisoihin, jotka pelattiin Virossa. Pelasimme harjoitusottelun Suomen armeijan joukkuetta vastaan ja yksi heidän pelaajistaan hermostui niin pahasti saatuaan kasvoihinsa haavan joukkuekaverinsa mailasta että hän heitti kypäränsä katsomoon ja rikkoi muutaman ikkunan matkalla suihkuun.

NL: Lopuksi vielä kysymyksiä vähän sieltä täältä. Pelaavatko sikäläiset jääkiekkoilijoita aussifutista?
AH: Eivät tietääkseni. Aussifutis on jääkiekon tavoin marginaalilaji täällä

NL: Onko Uuden-Seelannissa vaikea hankkia jäääkiekkovarusteita?
AH: Ei, sillä alan liikkeitä on ympäri maata. Monet myös tilaavat varusteitaan internetin kautta.

NL: Maksetaanko pelaamisesta palkaa?
AH: Ei, tämä on puhtaasti amatööriurheilua

NL: Entäs sitten media. näkyykö kiekkoilu mediassa?
AH: Kyllä, monet paikallismediat ympäri maata kirjoittavat säännölisestä jääkiekosta. Joskus saamme jopa satunnaista televisionäkyvyyttä, esimerkiksi viime vuonna pelatut maaottelut Kiinaa ja Australiaa vastaan näytettiin televisioissa!

NL: Loppuun vielä semmoinen kysymys joka minun on aivan pakko kysyä. Mitä ajattelit kun otin sinuun yhteyttä ja kerroin ostaneesi hikisen pelipaitasi. Ajattelitko kenties että olen hullu tai jollain muulla tavalla vinksahtanut?
AH: En missään tapauksessa! Tiedän että on monia intohimoisia jääkiekkofaneja ympäri maailmaa ja sinä olet yksi heistä, ihan niin kuin minäkin.

Vasara
Nyrkkiä Leukaperiin! -ylläpito ja jääkiekkofanaatikko