ICE WARRIORS, ESPOO 2.10.2010

Ensimmäistä kertaa Euroopassa jäällä tuotettava kamppailutapahtuma järjestettiin Barona Areenalla lauantaina 2.10.2010. Tapahtuma sai etukäteen paljon jopa murskaavaa kritiikkiä niin lehdistössä kuin jääkiekko- ja kamppailulajipiireissä. Itsekin suhtauduin epäilevästi tapahtumaan, mutta olin kuitenkin kamppailulaji- ja jääkiekkoihmisenä kiinnostunut tapahtumasta. Varsinkin kun jääkiekkotappelut ovat erikoisalaani jääkiekon parissa. Kyseessä oli siis kärjistetysti sanottuna jääkiekkotappelua vaparihanskat kädessä. Ottelut käytiin paras 3 menetelmällä eli kaksi erävoittoa ja jatkopaikka oli plakkarissa. Erävoiton sai kolmen arvostelutuomarin pisteiden perusteella. Ottelun pystyi myös voittamaan tyrmäyksellä. Erän kesto oli 60 sekuntia. Sallittua oli lyödä vastustajaa päähän ja vartaloon. Myös kiinnipitäminen oli sallittua. Kaikenlaiset polvipotkut, kyynärpääiskut, lukot, kuristaminen, pyyhkäisyt, kaatuneeseen vastustajaan kohdistuneet hyökkäykset yms. asiat olivat kiellettyjen tekniikoiden ja käytöksen listalla. Oma kiinnostus tapahtumaa kohtaan koki kuitenkin kolauksen kun Pasi Nielikäinen jäi pois peukalovamman takia.

Ilmeisesti yleisön houkuttelemiseksi tapahtumaan oli järjestetty kaikenlaisia oheishärpäkkeitä kuten bändejä, Miss Ice Warriors-kisat ja tanssiryhmä Players. Tapahtuma alkoikin klo 18.15. rock-yhtye Silverinen n. 15 minuuttia kestäneellä esityksellä. Tämän jälkeen Miss Ice Warriors ehdokkaat kävivät esittäytymässä. Ottelijat ja tuomarit esiteltiin klo 18.45 ja varsinaiset ottelut alkoivat n klo 19.00. Ensin käytiin alkuerien 1.erät kunkin parin osalta, jonka jälkeen oli muuta ohjelmaa ennen kuin 2.erät käytiin. Tapahtuman juontaja hehkutti ottelijoitta amerikkalaismallisesti ja yritti saada vähälukuista yleisöä mukaan. Turhaan. Ottelijoiden esittelyn yhteydessä selvisi että 8. ottelija oli karsinnan voittanut Oskari ”Pyöveli” Valtonen, joka pelaa jääkiekkoa 3-divisioonassa. Arvostelutuomareina toimi FightSport lehden päätoimittaja Jan Tilles, ex-NHL tappelija Sami Helenius ja viisinkertainen Stanley Cup-voittaja Esa ”Tiki” Tikkanen. Jäätuomarina toimi mm. quebeciläisessä tappeluliiga LNAH:ssa aikoinaan kiekkoillut Samuli ”Silli” Mykkänen

Ottelijat tulivat jäälle pyrojen ja pommien saattelemina. Ensimmäinen ottelu oli Sean McMorrow vs Jason Bone. Isompi McMorrow dominoi ottelua ja otti erävoiton pistein 3-0. Toisessa ottelussa Derek Parker kohtasi suomalaisen alasarjakiekkoilija Janne Saarenpään. Kokeneempi Parker vei erän selvästi myös tuomareiden mielestä selkein pistein 3-0. Parker sai myös hakattua Saarenpään verille. Kolmannessa ottelussa Triston Manson kohtasi massiivisen Mark Blackin (196cm/142kg). Mansonin nopeat kädet nakuttivat erävoiton pistein 3-0 isommasta vastustajasta. Lajin sääntöjen mukaan pudonnut kypärä olisi pitänyt laittaa päähän seuraavalla katkolla putoamisen jälkeen. Näin ei kuitenkaan tässä ottelussa tapahtunut vaan ottelijat tappelivat paljain päin. Neljännessä ottelussa Kurtis Swanson kohtasi karsinnan voittaneen Oskari Valtosen. Tappelun perusteella Valtonen oli täysin väärässä paikassa ja Swanson kirjasi itselleen helpon tyrmäysvoiton pudottamalla Valtosen nopeasti kolmesti jäähän. Myös tässä ottelussa tapeltiin ilman kypäriä. Kurtis Swanson siis ensimmäisenä jatkoon. Tässä vaiheessa on todettava että hallissa oli tyhjää ja hiljaista. Arvostelutuomareista eniten suosiota oli saanut aina sanavalmis Esa Tikkanen.

Ennen toisten erien alkua tanssiryhmä Players kävi tylsistyttämässä yleisöä 15 minuutin ajan. Sean McMorrow’n ja Jason Bonen kohtaamisessa ensin mainittu dominoi toista erää vielä selvemmin ja Bone jätti homman kesken ennen erän loppua. McMorrow siis jatkoon erävoitoin 2-0. Myös Derek Parker jatkoi Janne Saarenpään kanssa siitä mihin edellisessä jäi. Tuomaripisteet 3-0 ja erävoitot 2-0 siivittivät miehen jatkoon. Triston Manson ja Mark Black ottelivat suht tasaisesti siihen asti kuunnes n. erän puolessa välissä 142 kiloiselta Blackiltä loppui kunto ja Manson nakutti taas kerran erävoiton pistein 3-0. Myös Manson selvitti tiensä jatkoon erin 2-0. Koska Kurtis Swanson oli jo selvittänyt tiensä finaaliin oli rock-yhtye Overnight Sensationin aika astua lauteille yleisöä viihdyttämään. Bändin riveissä nähtiin mm. Michael ”Starbuck” Majalahti ja tapahtuman arvostelutuomarina toiminut Jan Tilles. Koska 3.eriä ei tarvittu oli yleisökilpailun aika. Tapahtuman aikana yleisöllä oli mahdollisuus mitata oman lyöntinsä voimakkuutta ja viisi kovalyöntisintä pääsi lavalle kilpailemaan palkinnoista jotka tarjosi Esport.

Yleisökilpailun jälkeen oli vuorossa semifinaalit. Ensimmäisessä semifinaalissa kohtasivat Sean McMorrow ja Derek Parker, pari jonka olin veikannut finaalin ennen turnauskaavion arvontoja. Tässä vaiheessa nähtiin illan parhaat mäiskinnät kahden rautaisen ammattilaisen hakatessa toisiaan. Tasaisen erän jälkeen tuomaristo arvioi Parkerin paremmaksi pistein 3-0. Tämä kirvoitti hieman buuauksia yleisöltä joka oli selvästi enemmän tummaihoiden McMorrow’n puolella. Toiseen semifinaaliotteluun luistelivat Triston Manson ja Kurtis Swanson. Nopealyöntinen Manson ei päässyt kunnolla rytmiin ja Swanson takoikin miehen jäihin. Tässä vaiheessa olin sitä mieltä että ottelu olisi pitänyt keskeyttää Mansonin sekavuuden vuoksi mutta jäätuomari ei tätä tehnyt vaan antoi ottelun jatkua. En edes huomannut varsinaista luvun laskua vaikka sääntöjen mukaan tällainen seuraa jäähän lyönnistä. Swansonin dominointi toi erävoiton pistein 3-0. Ennen 2.erien alkua oli Miss Ice Warriors –kilpailun vuoro. Voittaja valittiin huutoäänestyksellä ja jokaisella kilpailijalla oli n. 1 minuutti aikaa vakuuttaa yleisö. Itselläni tämä kilpailu aiheutti lähinnä myötähäpeää joten ei siitä sen enempää. Seuraavaksi oli semifinaalien 2.erien vuoro. McMorrow ja Parker jatkoivat viihdyttävää mätkimistä ja tällä kertaa yleisön lisäksi myös tuomaristo oli McMorrow’n takana ja mies tasoitti ottelun 1-1 ottamalla erävoiton pistein 3-0. Yleisön odotellessa Manson ja Swansonin 2.erää, ilmoitti juontaja että Manson on saanut aivotärähdyksen ja jättää 2.erän väliin. Swanson siis finaaliin. Tässä välissä rock-yhtye Deep Insight kävi lavalla mekastamassa kovaäänisesti. Bändin jälkeen McMorrow ja Parker ottivat 3.erän semifinaaliottelussaan. Erä oli todella tasainen ja tuomareiden äänetkin jakautuivat 2-1 Parkerille, joka kirjasi myös ottelusta voiton samoin erälukemin 2-1 ja eteni finaaliin Kurtis Swansonia vastaan. Arvostelutuomareista Esa Tikkanen yltyi kehumaan McMorrow’n ja Parkerin kohtaamista ja vertasi sitä legendaarisen Dave Semenkon tappeluihin.

Ennen finaalia Players tanssiryhmä kävi taas tylsistyttämässä yleisöä. Finaali erosi aiemmista otteluista sikäli että siinä käytiin kaikki 3 erää ja tuomaristo arvosteli tappelun vasta 3.erän jälkeen. Erien välissä oli n. 1-2min tauko. Ennen finaalia selvitettiin huutoäänestyksellä yleisön suosikkiottelija. Voiton vei Suomen oma Janne Saarenpää. Finaalissa kohtasivat siis Derek Parker ja Kurtis Swanson. Tässä vaiheessa Swanson oli jo saanut oman kannattajajoukkonsa joka kokoontui eteeni. Ilman paitaa Swansonia kannustaneet miehet mekastivat ja yrittivät saada muuta yleisöä mukaan. Tappelu alkoi Swansonin hienoisella hallinnalla ja Parker kävi nopeasti jäässä. Parker kuitenkin vastasi vahvasti lähettäen Swansonin jäähän ottaen samalla hallinnan itselleen. Toisessa erässä ottelu jatkui viihdyttävänä ja suht tasaisena Parker ollessa edelleen niskan päällä. Kolmanteen erään lähti kaksi selkeästi rättiväsynyttä miestä. Kolmas erä olikin selkeästi vaisuin ja tasaisin. Arvostelutuomarit näkivät Parkerin paremmaksi pistein 3-0 ja näin Derek Parkerista kruunattiin The Ice Warrior 2010 räjähdysten säestämänä. Tässä vaiheessa katsoin parhaakseni poistua paikalta kun jäljellä oli enää voittajan haastattelu. Parhaaksi otteluksi valittiin Sean McMorrow’n ja Derek Parkerin välinen semifinaali.

Kokonaisuutena tapahtuma oli ihan hyvää väkivaltaviihdettä turhalla oheishärpäköinnillä varustettuna. Kamppailulaji tämä ei ole vaan kyse on siis ihan puhtaasti väkivaltaviihteestä ja amerikkalaistyylisestä showsta. Ottelut olivat ihan viihdyttäviä näin jääkiekkotappelufanin näkökulmasta. Ainoa mikä puuttui oli se itselleni tärkein. eli se varsinainen jääkiekko-ottelu tappeluiden ympäriltä. Oheistapahtumat (bändit, Miss Ice Warriors, Players, yleisökilpailu) olivat turhia yleisönkosiskeluja jotka eivät tuoneet mielestäni mitään arvoa tapahtumalla. Suurimmat miinukset lähtee Miss Ice Warriorseille ja Playersille. Koko tapahtumasta huokui selkeä testosteronin haju pitkälle. Kuitenkin viihdyttävä tapahtuma.

-Vasara-
(kamppailulajiharrastaja ja taekwondokilpailija yli 10-vuoden kokemuksella, Nyrkkiä Leukaperiin! –ylläpito ja jääkiekkoekspertti)

Lahja, jota kaikki haluaa! Osallistu kilpailuun ja voita lahjakortti lähimpään ostoskeskukseen. Voittamalla saat 2.750€ arvoisen lahjakortin kotiinkannettuna joka kuukausi vuoden ajan. Osallistu kilpailuun tästä!